ISO 16890 -Standardi
1. heinäkuuta 2018 alkaen suodattimien ja suodattamisen EN ISO 16890 -standardi korvaa aiemman EN 779 -standardin. Standardien suurin ero on se, että ISO 16890 vaatii suodattimien tehon testausta laajemmalla hiukkasvälillä tarjoten siten lisätietoa erikokoisten hiukkasten tehosta. Maailman johtavat terveysorganisaatiot pitävät PM₁₀-, PM-₂‚₅- ja PM₁- hiukkaspölyryhmiä tärkeimpinä ja ihmisille vaarattomimpina. Niiden virallinen ja julkinen dokumentaatio viittaa aina kyseisiin PM-tasoihin. Siksi on loogista, että suodattimien testimenetelmät ja luokitukset noudattavat tätä lähestymistapaa, jotta kaikkien haitallisten hiukkaspölyjen suodatusteho voidaan osoittaa.
ISO COARSE – suodatusluokka, joka erottelee alle 50 % PM10 -hiukkasista.
ISO ePM₂‚₅ – viittaa 0,3 μm hiukkasten erottelukykyyn.
ISO ePM₁₀ – viittaa 0,3 μm–10 μm hiukkasten erottelukykyyn.
ISO ePM₁ – viittaa 0,3 μm–1 μm hiukkasten erottelukykyyn.
Eniten huomiota tarvitsevat ilmassa lentävät hiukkaset, jotka ovat kooltaan alle 1 μm – ne ovat vaarallisimpia, pysyvimpiä ja useimmin esiintyviä hiukkasia. Mitä kevyempi ja pienempi hiukkanen on, sitä kauemmin se pysyy ilmassa.
Alle 1 μm kokoiset hiukkaset muodostavat ilmassa lentävästä pölymassasta vain muutaman prosentin, mutta samalla ne muodostavat numerollisesta määrästä yli 90 %.
ISO 16890 -suodattimien luokitukset on jaettu alueittain, johon hienot hiukkaset kerrostuvat ihmisen keuhkoissa. Hiukkasten aerodynaaminen halkaisija (μm) ja alue ihmisen keuhkoissa, johon hiukkanen todennäköisimmin kerrostuu.
- 5 – 10 μm Nenä ja kieli
- 3 – 5 μm Henkitorvi
- 2 – 3 μm Keuhkoputki
- 1 – 2 μm Keuhkoputken haara
- O,1*- 1μm Keuhkorakkula
* ISO 16890 ei kuvaa suodatinten tehoa alle 0,3μm hiukkasten osalta.
PM₁ – mitä pienempi, sitä vaarallisempi
PM₁ -hiukkasten vaikutusta terveyteen on tutkittu paljon. Joitain tutkimustuloksia:
Ihmisen terveyden vaarantamiseen on yhdistetty eniten halkaisijaltaan 0,25μm–0,5μm hiukkasia ja erityisesti kardiovaskulaaristen sairauksien lisääntymisen suhteen.
Alle 1μm hiukkaset ovat riittävän pieniä päästäkseen keuhkorakkuloiden solukalvojen kautta ihmisen verenkiertoon.
Hengitysteihin joutuessaan pienhiukkaset voivat häiritä ihmisen hermoston toimintaa.
Suurin EN779:n ja ISO 16890:n välinen ero
- EN778:n suodattimien testimenetelmä huomioi ainoastaan 0,4 μm kokoiset hiukkaset.
- ISO 16890:n suodattimien testimenetelmä huomioi 0 μm–0,3 μm kokoiset hiukkaset.
ESIMERKKI
Suodattimen testauksessa saatiin seuraavat tehoarvot:
ISO ePM₁₀ | 89% |
ISO ePM₂‚₅ | 63% |
ISO ePM₁ | 49% |
- Vähimmäisteho 50 % saavutetaan ISO ePM₁₀:n ja ISO ePM₂:n‚ ₅:n suhteen – ISO ePM₁:n tapauksessa puolestaan ainoastaan 49 %, mikä ei ole riittävä suodatinluokituksen saavuttamiseen.
- Mahdolliset ISO-ryhmät ovat täten ISO ePM₂‚₅ ja ISO ePM₁₀
- Jos valitaan ISO ePM₂-‚₅-ryhmä, 63 %:n arvo pyöristetään 60 %:iin.
Siten esim. suodatinluokitus ISO ePM₂‚₅ 60 % tarkoittaa, että kyseinen suodatin pystyy erottelemaan ilmasta 60 % hiukkasia, jotka ovat 2,5 μm tai pienempiä.
Koska suora vertailu ei ole mahdollista, esitetään erilaisia vertaustaulukoita. Esitämme yleisimmän:
ePM₁ |
ePM₂‚₅ |
ePM₁₀ |
Coarse |
||||
95% | F9 | 95% | F7 | 95% | M6 | 95% | G4 |
90% | 90% | 90% | 90% | ||||
85% | 85% | 85% | 85% | ||||
80% | 80% | 80% | 80% | ||||
75% | F8 | 75% | 75% | 75% | |||
70% | 70% | 70% | 70% | ||||
65% | F7 | 65% | 65% | 65% | |||
60% | 60% | M6 | 60% | M5 | 60% | ||
55% | 55% | 55% | 55% | G3 | |||
50% | 50% | 50% | 50% |